Tere tulemast, parahimmat lukijani! Mukavaa, että olette
sankoin joukoin löytäneet tienne akateemisen hilpeään valtakuntaani (tai
ainakin Jusu. Tiedän, että Jusu tätä lukee. Jos sillä ei ole muuta just sillon).
Elämäni on tyhjää, kun lapsi (gradu) on lentänyt pesästä.
Kirjoittaminen jäi päälle ja koska sähköisissä rekrytointijärjestelmissä ei
riitä maksimimerkkimäärältä tila, joudutte kestämään minua täällä.
Tarkoituksena on käsitellä työnhakuun ja oman osaamisen kaupallistamiseen
liittyviä teemoja hieman rennommasta tulokulmasta, kuitenkin ihan täysin
asialinjalla. Täysin.
Ajatuksenani oli tehdä työnhakublogi, mutta kyllähän te
minut tiedätte... Omalla osaamisella julkisesti keuliminen opportunistisine
korulauseineen tuo mieleeni janssoninkiusaukselta haisevan koulun ruokasalin
ala-asteella. Persoona on työelämässä A ja O, ykköstyökalu massasta
erottumiseen. Miksi siis piilottaisin tässä ruttotautisessa
työmarkkinatilanteessa miltei ainoan valttini, jota ei löydy joka toisella
vastavalmistuvalla? Saatan ampua tässä itseäni jalkaan ja karkottaa
tärähtäneisyydelläni potentiaalisen työnantajan. Kuitenkin, mikäli omaa aitoa
persoonaani ei työnantaja x kestä ilman kiillottelua, olkoon hän koskaan siis
tuleva työnantajani olemattakaan (kuvitelkaa tähän vahvan naisäänen säestämä
emansipaatioralli). Jestas mikä lause.
Näistä aatoksista syntyi uuden vuosituhannen
työnhakuareena, joka ei ole ihan vakavanaamaisimmasta ja konventionaalisimmasta
päästä - vaikka käsittelemäni teemat relevantteja ovatkin. Tuleville
työnantajakandidaateille voin helpotuksen sanana kertoa, että osaan olla ihan
normaalikin. Promise.
Blogini toinen tehtävä on tuo edellä mainittu
emansipaatio. Olen lähes vuoden päivät rämpinyt rekrymaailman kolkossa
nykytodellisuudessa ja saanut ydinosaamisrepertuaariini uuden alueen: työnhaun
sudenkuopat. Jospa tästä tietotaidosta olisi hyötyä / vertaistueksi lukuisille
samassa tilanteessa sinnitteleville. Pidetään lippu korkealla! Ah älköön sa
sisareni, veljeni työttömäksi valmistuva akateeminen tunteko häpeää; kas vikas'
ei ole yksin sun, vaan katalan työmarkkinapolitiikan jok' orjaksi
korkeakoulutetun tekevi / kuuseen he sun käskevät suksia, vaan käske toverini
heidän vain omata itseään k****a.
Näin asialinjaiseen virkkeeseen on hyvä lopettaa. Stay
tuned!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti