Kusettamiseen ei tarvita aprillipäivää

Brändää itsesi. Päivitä osaamistasi. Verkostoidu. Tuo ekspertiisisi ja motivaattorisi esille. Keuli somekanavissa jakelemalla muka-nokkelia linkkejä ja kommentoi toisten muka-nokkelia linkkejä aivan yhtä (vähän) maailmaa mullistavasti. Rakenna vastaanottajille proaktiivinen mielikuva itsestäsi. Työelämägurut ja näin-etenet-urallasi-luoden-kestävää-henkilö/yritysbrändiä -opukset kehottavat suoltamaan materiaalia vaikka väkisin. Kunhan vain pysyt verkostojesi news feedissä.

Rohkenen kyseenalaistaa tämän mandaatin ja luoda uuden: jos se ei ole aitoa, unohda se. Tai älä edes unohda, vedä mielellään vessanpöntöstä alas ja vähän äkkiä. Päälle liimattu glitter on yököttävää katseltavaa. Kulissin kiillottelu ja väkisin näkyminen tuntuisivat olevan nyt iso juttu. Kiillottelijoiden edesottamukset ammatillisissa verkostoissa aiheuttavat meissä salaa lievää ärsytystä, myötähäpeää ja parhaimmillaankin vain tragikoomisia naurunpyrähdyksiä. Toisin kuin pintaliitelijät kuvittelevat, epäaito yrittäminen näkyy kilometrien päähän. Kun olemuksesi ja sen konkreettiset, kaikkien nähtävillä olevat tuotokset ovat välinearvoja ensisijaisten ura- tai liikevoittopäämääriesi saavuttamisessa, jää niiden vastaanottajilla eltaantunut maku suuhun. Se maku, kun aamulla heräät railakkaan juhlayön jälkeen ja toteat, että suuhusi on yön aikana dumpattu kuollut näätä. Voin vakuuttaa, että vastaanottajat myös maistavat eron Crème brûlée'n ja roadkillin välillä. Ulkokuorella temppuilu ei auta, jos itse tuote on keskiverto.

Tuleeko tästä sellainen mielikuva, että puhun työnhakijoista tai työuraansa aktiivisesti edistävistä? Noh, voisihan tämän meihinkin yhdistää. Tosiasiassa puhun kuitenkin työnantajaorganisaatioista. Elämme työnantajamarkkinoiden aikaa ja usein tuntuukin, että näin epätasapainoisessa suhdannetilanteessa mikä tahansa menee… Think again!

Julkista keskustelua käydään usein siitä näkökulmasta, että yksilön on työuralla pärjätäkseen oltava organisaatioita houkutteleva paketti. Työnantajat seulovat sidosryhmiään ja uramenestyksesi määrittelee se, kuinka kykenet erottumaan massasta saadaksesi työn, ylennyksen tai mitä oletkaan tavoittelemassa. Mistä näin epäsymmetrinen tilanne, Michel Foucault’n viisain sanoin epäterve valtatasapaino? Sen sijaan, että antaisimme työnantajasektorin määrittää millaisia meidän tulisi olla, otetaan lusikka kauniisiin käsiimme. Meillä on valta määrittää pelisääntöjä siinä missä työnantajillakin. ”Miksi meidän tulisi palkata juuri sinut?”… Entäpä, jos ensi kerralla vastavuoroisesti kysyisitkin: ”Miksi minä tulisin töihin juuri teille?”.

Muista aina kysyä työnantajakandidaatilta, millä tavoin organisaatiossa varmistetaan henkilöstön hyvinvointi. Tämä on ensisijaisen tärkeää, sillä hyvinvointia ei rakenneta kerran vuodessa taputtamalla hyvää tekijää olkapäähän firman pikkujouluissa. Se on päivittäistä toimintaa, joka on istutettu organisaation rutiineihin ja ajattelutapaan; koko työkulttuuriin. Hyvinvoinnista huolehtivan organisaation tunnistaa siitä, että sillä on konkreettisia proseduureja ja toimintoja henkilöstön osaamisen sekä jaksamisen jatkuvaan ylläpitämiseen. Entä millaiseksi johtajaksi hänen alaisensa kuvailisivat mahdollisesti tulevaa esimiestäsi? – Tutkimusten mukaan huono johtajuus laskee työintoasi roimasti, mikä näkyy suoraan suorituspotentiaalissasi, oppimiskyvyssäsi ja pitkällä tähtäimellä koko urakehityksessäsi.

Valitaan työnantajia, jotka 1) edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. He ovat äänitorvia esim. lasikattojen purkamiselle, avoimelle keskustelulle palkkauksen ja työehtojen läpinäkyvyydestä ja heidän rekrytointiprosessinsa on läpinäkyvä. Heillä on nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle, eivätkä he jaottele ihmisiä hakuprosessissaan tai työpaikalla sukupuolen, iän, etnisen taustan, kielen, fyysisten ominaisuuksien, uskonnon, mielipiteiden, seksuaaliseen suuntautumisen tai muun paskantärkeän ominaisuuden perusteella.

Valitaan työnantajia, jotka 2) mahdollisuuksiensa mukaan kantavat kortensa kekoon ja ymmärtävät yhteiskuntavastuunsa.  Heidän arvopohjansa on kestävä; ns. "pehmeät arvot" eivät ole alisteisia taloudellisille tavoitteille. Tämä voi näkyä esim. osallistumisena hyväntekeväisyyteen tai osoittamalla arvojohtajuutta vaikkapa palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia tai työelämässä paikkaansa hakevia nuoria. Vähimmillään he ainakin pidättäytyvät sellaisista liiketoiminnan muodoista, järjestelyistä ja toimintatavoista, jotka sortavat heikommassa asemassa olevia tai järjestelmällisesti tuhoavat rakasta planeettaamme. He pidättäytyvät nollatuntisopimuksista, eivätkä sorru käyttämään hyväkseen työnhakijan kannalta huonoa työmarkkinatilannetta esim. palkkaamalla puoli-ilmaisia tai pahimmillaan ilmaisia nakkikoneita. On surullisen tavallista, että tälläkin hetkellä vakavaraiset yritykset etsivät koulutettua, osaavaa ja omistautunutta työvoimaa joitakin kuukausia kestäviin palkattomiin harjoitteluihin. Kyllä ylittyvät orjatyön ja ylimielisyyden mittarit, tsup vaan.

Mitä siis pähkinänkuoressa tehdään kusetuskulttuurille? – Sakotetaan huonoja työnantajia, palkitaan hyviä. Kun sinua kohdellaan huonosti, älä ole asiasta hiljaa. Kerro kollegoillesi, opiskelukavereillesi, tutuillesi, levitä sanaa verkostoissasi. Kun huomaat jonkin organisaation toimivan esimerkillisesti, jaa avoimesti tietoa ja suosittele.

Työnantajat, olkaahan varuillanne. He, joita nyt kohtelette kuin teuraalle juoksutettavaa nautakarjaa persoonattomassa rekryputkessanne, ovat tulevaisuudessa töissä asiakasorganisaatioissanne – parhaimmillaan omistavat asiakasyrityksenne. Niin ironista kuin se onkin, työnantajakuvaa ei rakenneta rakentamalla työnantajakuvaa. Sitä tehdään. Tekeminen näkyy aitoutena, keskittymällä välittämisen kulttuuriin, rakentamalla hyvinvoivaa ja reilua työyhteisöä yhteishenkeä kasvattaen. Jos tämä tehdään oikein, siitä viestiminen ei vaadi kulisseja. Tulkaa lähemmäs henkilöstöänne. Älkää näyttäytykö kerran vuodessa streamin välityksellä Bahamalta tai lukkiutuko työhuoneisiinne kahvitauolla. Astukaa alas sosiaalisen hierarkian korokkeeltanne ja tulkaa aidosti yhdeksi yhteisössänne ja verkostoissanne. Roadkill suussa ei maistu hyvälle.

Noniin, siinä oli tarpeeksi hypeä yhdelle päivälle. Aprilliä, syö silliä. Juo kuravettä päälle - tämä paasaus ei lopu. Peace and workaholism, toverit!

Viikonlopun kunniaksi saatte teemaan sopivaa, huonoa puujalkahuumoria...

                                                                             

                                                   

https://www.linkedin.com/in/susannaaho/

99,9% varma keino saada unelmatyösi!

Työnhakuilmoitukseen vastaaminen... Luoja paratkoon sen kuran määrää, jonka Internetin ihmemaa sulkee sisäänsä tätä teemaa koskien. Googlelta kysyminen lisää tuskaa ja paljon vähemmästäkin pieni työnhakijan raasu hämmentyy. Sähköinen todellisuus pursuu toinen toisiaan slapstick-huumorimaisesti toistavia, yleiset latteudet kokovia listoja: ”näin teet loistavan videohakemuksen”, ”vältä nämä 10 virhettä hakemustekstissä”, ”viisi tapaa jäädä mieleen” jne.

Liikaa nähneet silmäni eivät tosin ole vielä bonganneet konkreettisia esimerkkihakemuksia – olenkin nyt korjannut tämän vääryyden ja rakentanut ne teille, armahat lukijat! Kyseistä kaavaa saa vapaasti käyttää. Itse olen saanut näillä kyseisillä tekeleilläni päätä huimaavan määrän haastattelukutsuja. Myös uuden, kansainvälisen rekrytointitutkimuksen (höpölöpölöö ry) mukaan saat nyt lähes 99,9:n prosentin todennäköisyydellä työn kuin työn, kun seuraat tätä yksinkertaistettua rautalankamallia.

Oli tehtävä mikä tahansa, nyrkkisääntönä on iskeä kerralla naulan kantaan. Rekrytoiva osapuoli etsii tuottamastasi hakumateriaalista aina samoja ominaisuuksia: konkretiaa, esimerkkejä, lukuja ja todisteita. Soosia pöytään, hakijat!

Aloitamme videoesittelyllä, joka on rekrytoinnissa alati yleistyvä työkalu. Olkaahan hyvät:

Pari kommenttia juuri näkemäänne!

1. Kannattaa aina varmistaa, että videon tausta on sekainen ja hämmentävä. Tällä tavoin rekrytoijan huomio kiinnittyy kuvauspaikan rojuun epäsulavan ja jaarittelevan asiasisältösi sekä krapulaisen naamasi sijaan. Hyviä vinkkejä tausta-alalle sijoitettaviksi ovat esim. hakaristit, pentagrammit, sirppi ja vasara sekä muut sympaattiset seinäkoristeet. Isomummun asunnosta lainattu kitch -krääsä ja rumat taideväärennökset saattavat toimia myös. Nämä voisi toki hyvin yhdistää esim. lapsilta piilossa pidettäviin makuuhuoneosaston täsmätarvikkeisiin, mikäli haluat samalla viestiä tulevalle esimiehellesi vaihtoehtoisista palkanmaksujärjestelyistä. Esimerkkivideossani esiintyvän kaltainen kumppanin tillbehör -hyllykkö on myös hyvä ratkaisu. Taivas on rajana, käytä mielikuvitustasi! Harrastaako kummisetäsi metsästystä? Kokeile esim. tuoretta metsäpeuran ruhoa.

2. Eräs seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on ulkoinen olemuksesi. Sonnustaudu samoin kuin työhaastattelussa esiintyisit livenäkin eli pellepukuun ja mäyräkoirakopasta askarreltuun päähineeseen. Itselläni on tässä kohdin vielä parantamista – olen päätynyt tässä kirpparilta eurolla ostettuun snoopy t-paitaan, joka peilaa ikäni sekä kokemukseni tuomaa vakavamielisyyttä ja arvokkuutta.

3. On myös hyvä tehdä videosta mahdollisimman pitkä. Näin rekrytoija luultavasti nukahtaa sitä katsoessaan ja kuten kaikki tiedämme, tärkeä informaatiohan jäsentyy aivoissamme juuri unen aikana. Lue myös paperista samalla avainsanoja, kun tuotat puhetta. Sitä ei ikinä kukaan huomaa!

Killertason videoesittely on vasta maistiainen. Itse pihvinä on tietenkin työhakemus, jonka tekemiseen on kuin onkin olemassa selkeä, helposti kopioitava kaava. Tätä tietoa mukaillen olen laatinut seuraavan edustavan tekeleen:

Tämä hakemusasiakirjojen herhiläinen tuskin sen enempiä avaamista kaipailee. Priimaa mikä priimaa. Työnantajan ja työnkuvan mukaan kannattaa tosin ulkomuotoa hieman räätälöidä. Hakiessasi esim. kaivosalalle, voi kuvatuksekseen vaihtaa hymyselfien Talvivaaran jätevesien koristamassa luontomaisemassa tai monikansallisiin sellu- ja paperiteollisuuden yrityksiin pyrkiessäsi voit vaikka laittaa minulle mailia, niin lähetän sinulle itse ottamiani artsyja kuvia hakkuista Amazonian sademetsässä. Niihin voi kätevästi photoshopata oman nassunsa etualalle martinilasi kädessä.

Noniin, eiköhän näillä neuvoilla pitäisi paikka aueta! Onnea yritykseen! Susanna-täti kuittaa.

https://www.linkedin.com/in/susannaaho/